puhdistus

Sofi Oksasen Puhdistus- kirja kertoo 1990-luvun vasta itsenäistyneestä Virosta ja tyhjentyvälle Viron maaseudulle jääneestä Aliidesta. Eräänä hämärtyvänä iltana Aliide huomaa pihaansa ilmestyneen tytön Zaran, joka pakenee miestään. Tytön tarinat muistuttavat Aliidea hänen omasta nuoruudestaan. 

Kirjan tarina on mielenkiintoinen, mutta kirja ei ala kovin jännittävästi, eikä alku sinällään herätä kiinnostusta lukea.

Kurssipalaute

En ole tyytyväinen kehittymiseeni kurssin aikana. Tietenkin kirjoittamisesta on aina hyötyä, mutta kurssin aikana kirjoittamieni tekstien teko ei helpottunut yhtään loppua kohden. Haasteellisin teksti oli varmaankin esseekirjoitelma. Mielestäni kurssin toimintatapa, eli kaikkien tuntien käyttö itsenäisesti tekstien blogiin kirjoittamiseen oli toimiva, paitsi tietenkin heikommalla kirjoittajalla, kuten minulla, olisi ehkä tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen ja sellaisen avulla olisi saanut ehkä enemmän irti tästä kurssista. Joidenkin tekstien kohdalla tuntui, että aika loppui kesken. Tehtävätyypit olivat sopivan erilaisia ja monipuolisia, mutta jossain vaiheessa kurssia tunsin hukkuvani tehtäviin, eikä aikaa ollut riittävästi kaikkiin tehtäviin kunnolla paneutumiseen.

Tumman veden päällä

Elokuva-arvostelu

Tumman veden päällä on Peter Franzénin ohjaama, hänen omaan romaaniinsa perustuva synkkä draama 1970-luvun Keminmaalla asuvasta perheestä. Elokuvan pääroolissa on Olavi Angervo, joka näyttelee seitsemän vuotiasta, koulun alkuun valmistautuvaa Peteä, joka asuu äitinsä, siskonsa ja isäpuolensa kanssa. He ovat hyvin onnellisen oloinen ja paljon yhdessä aikaa viettävä perhe.

Peten isä on selvinpäin unelma isä, hyvä poliisi ja helposti rakastettava mies. Alkoholin vaikutuksen alaisena hän muuttuu aivan eri ihmiseksi. Vaikka hän onkin väkivaltainen humalassa, hän silti rakastaa lapsia ja heidän äitiään suunnattomasti. Peten biologinen isä Keke yrittää myös pysyä kuvioissa mukana ja viettää satunnaisesti aikaa poikansa kanssa. Keke on Helsingistä ja puhuu stadinslangia, josta pojan on vaikea ajoittain pysyä perillä. Pete ei tunne oloaan ollenkaan kotoisaksi Keken seurassa.  Peten isä ei tietenkään hyväksy Keken tapaamisia ja kostaa ne pojan äidille, niin kuin kaiken muunkin.

Pikkuhiljaa Pete alkaa ymmärtää, ettei heidän perhe-elämänsä olekaan pelkkää ruusuilla tanssia. Päivisin kaikki on normaalisti ja kaikki ovat iloisia, mutta öisin hän heräilee omituisiin ääniin ja huomaa äidillä mustelmia seuraavina päivinä. Yhtäkkiä isä katoaa johonkin ja mummo ja pappa huolehtivat lapsista. Isovanhempien luona kyläillään yhä useammin ja aina kotiin palatessa isä odottaa lahjojen kanssa. Isä pyytelee anteeksi tekosiaan, eikä äitikään osaa olla vihainen pitkiä aikoja. Keken kuvioissa pyöriminen ei ainakaan paranna tilannetta ja eräänä yönä Pete herääkin hentoon koputukseen ikkunan takaa. Siellä on äiti vähissä vaatteissa, ulos lukittuna. Sisälle päästyään äiti käskee lasten pakata tavarat, taas lähdetään mummolle.

Tuohon aikaan tuollainen perhe-elämä oli varmasti yleistä ja niin sanotusti normaalia. Nykypäivänäkin tuollaista tapahtuu, mutta kynnys ilmoittaa väkivallasta viranomaisille on madaltunut huomattavasti, joten tapaukset ovat varmasti vähentynyt. Tarina on Peter Franzénin omiin kokemuksiin ja lapsuuteen perustuva, mikä tekee elokuvasta jollakin tapaa entistä liikuttavamman. Varsinkin vähän herkemmälle katsojalle tulee todennäköisesti tippa linssiin useampaankin otteeseen, kun taas sellaiselle joka on lapsuudessaan kokenut samankaltaista, elokuva voi olla hyvin raskasta katsottavaa. Elokuva sai minut pohtimaan alkoholin käyttöä ja sen vaikutusta ympärillä oleviin ihmisiin. Elokuva sai minut pohtimaan myös rakkauden voimaa ja sokeutta. Peten äiti antoi niin kauan anteeksi miehelleen tämän väkivaltaisen käytöksen, kunnes väkivalta kohdistui myös lapsiin.

4. esseekirjoitelma

Hyödyllistä tietoa Suomeen muuttaville

Harmillista, mutta totta on se, että suomalaiset ovat hiljaisia ja omissa oloissaan viihtyviä, joka voi ulkomaalaisen silmiin vaikuttaa aluksi jopa epäkohteliaalta. Suomalaiset pyrkivät pitämään aikatauluista ja säännöistä kiinni tunnollisesti.

Toisin kuin joissain kulttuureissa, suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan kuuntelemisen taitoa ja toisen lauseiden keskeyttäminen on hyvin epäkohteliasta. Muita keskusteluihin liittyviä kohteliaisuuden normeja ovat muun muassa silmiin katsominen ja asioiden pyytäminen kysymyksin. Suomen kielessä sinuttelu on normaalia ja vain vanhempia ihmisiä on kohteliasta teititellä, joka voi poiketa paljon monesta kulttuurista. Suomalaisessa kulttuurissa kasvaneet vierastavat helposti kosketusta. Tavatessa kädestä tervehtiminen riittää, halaaminen tai suukottelu ei ole yleistä.

Suomessa vallitseva vuodenaika vaikuttaa suuresti liikenteeseen, talvisin teiden ollessa liukkaita ja valoisan ajan ollessa lyhyimmillään täytyy liikenteessä olla erityisen varovainen. Suomessa on suuremmilla kaupunkialueilla toimiva ja monipuolinen julkinen liikenne. Myös kevyenliikenteenväylät ovat hyviä, usein jaettu kahteen osaan, toinen jalankulkijoille ja toinen pyöräilijöille. Pyöräillessä täytyy käyttää kypärää ja pyörässä täytyy olla heijastin ja etuvalo.

Kaupungeissakin on paljon viheralueita, sillä suomalaiset arvostavat luontoa ja pitävät huolta siitä. Roskaaminen on hyvin epäkohteliasta ja siksi roskakoreja on kaikkialla. Suomen jokamiehen oikeus tarkoittaa että luonnosta saa jokainen nauttia, kunhan ei sitä vahingoita. Marjastaminen, sienestäminen, uiminen ja veneileminen ovat sallittuja lähes kaikilla alueilla, lukuun ottamatta piha- ja viljelyalueita. Ulkomaalaisen kannattaa myös muistaa varmistaa marjoja tai sieniä kerätessään niiden syömäkelpoisuus, sillä niitä löytyy monia myrkyllisiä lajikkeita.

 Lemmikkieläimet, esimerkiksi kissat ja koirat ovat suosittuja perheenjäseniä suomalaisissa perheissä. Suomen lain mukaan koira on pidettävä hihnalla ulkona ja koiran ulosteet on siivottava. Suomessa huolehditaan myös eläinten oikeuksista, omistajan velvollisuus on huolehtia eläimen terveydestä.

Suomalaisten keskuudessa omistusasunnot ovat suositumpia kuin vuokra-asunnot. Yleensä jokaisesta kodista löytyy keittiö, olohuone ja makuuhuone. Tavanomaista on, että perheen lapsilla on omat huoneet. Onnekkailla on asunnossaan oma sauna.

Suomalaiseen ruokaan on varmaankin helpompi totutella, kuin monen muun maan ruokiin. Suomalainen ruoka ei nimittäin ole mausteista. Useimmat jälkiruuat kootaan Suomen luonnon antimista, kuten marjoista. Kotiruoka on suosittua, mutta onneksi myös ravintoloissa ruokailu on lisääntynyt.

Mielikuva Suomesta näiden tietojen pohjalta on aika todenmukainen ja auttaa varmasti maahanmuuttajaa sopeutumaan ja tulemaan toimeen suomalaisten kanssa jo alku metreistä lähtien.

Essee

- 4-5 sivua pitkä, tutkielmaa vapaamuotoisempi kirjoitelma

- esseetyypit

• subjektiivinen essee, melko vapaamuotoinen, mielipiteet esillä
• tutkielma essee, objektiivinen suhtautuminen

- esseen rakenteeseen kuuluu

• alku, jossa esitetään jokin ongelma/ajatus aiheesta
• keskikohta, jossa aihetta käsitellään

• loppu, jossa alussa esitetty ongelma ratkaistaan/alun ajatuksesta tehdään johtopäätös

Lähtee: webcgi.oulu.fi & lyseo.org

3. tekstitaitovastaus

Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, ymmärrät muita (Tiede 8/2012)

Romaanien ja novellien lukeminen vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen sosiaalisissa tilanteissa. Tietotekstit eivät kehitä ihmistä sosiaalisia tilanteita varten samalla tavoin, kuin fiktiokirjallisuus. Tarinoiden päähenkilöihin samaistuminen voi kasvattaa suvaitsevaisuutta. Esimerkiksi jos päähenkilö on erilainen, seksuaalisen suuntautumisen tai ihonvärin kannalta ja lukijan annetaan ensin samaistua tähän henkilöön, ennen kuin erilaisuus paljastuu, lukijan suvaitsevaisuus voi kasvaa kun hän huomaa, ettei ihonväri tai seksuaalinen suuntautuminen vaikuta ihmiseen samalla tavoin kuin lukijan tuntemissa stereotypioissa.
Lukemisella on monia positiivisia vaikutuksia. Tieteellisesti on todistettu, että lukeminen vähentää stressiä. Stressin vähentämiseen lyhyt lukuhetki on yhtä toimiva, kuin saman pituinen oman lempiohjelman parissa vietetty hetki. Lukiessa myös sanavarasto kehittyy, sillä puhekieli ei ole ollenkaan niin rikasta, kuin kirjoitettu kieli.
5500 vuotta sitten, näkö- ja kuuloaistien ja puhe- ja ajattelukyvyn yhteistyönä kehittyi lukutaito. Lukea voi monin tavoin, muun muassa joko vain "pintalukea" tai paneutua oikeasti lukemiseen. Paneutuessa lukemiseen lukija erittelee ja pohdiskelee lukemaansa verraten sitä tietoihinsa, toisin kuin pintalukija joka vain vastaanottaa tekstin eikä työstä sitä itse ollenkaan.

2. mielipidekirjoitus

Adoptio-oikeus kaikille!

Kuinka paljon "paremmat" ovat lapsen olot yksinhuoltajan kasvattamana, kuin kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kasvattamana? Homojen ulkoisen adoptio-oikeuden puutetta perustellaan esimerkiksi sillä, että varsinkin poika lapsille isän merkitys on suuri, jolloin lesboparin poikalapselle isän puuttumisesta voisi olla haittaa. Ja kuitenkin toisaalla on yksinhuoltaja äitejä, joiden poikalapsienkin kehitys on aivan normaalia, isän puuttumisesta huolimatta. Adoptio-oikeutta vastustavat olettavat samaa sukupuolta olevien vanhempien vaikuttavan lapsen kehitykseen, seksuaalisuuteen ja sukupuolirooleihin liittyvissä asioissa. Joka ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. Todistettu on ainankin, että todennäköisyys homoparin lasten homoudesta ei ole lainkaan suurempi, kuin heteroperheessäkään. Myöskään väite siitä, että homo- tai lesbopari olisi kiinnostuneempi suhteestaan kuin yhteisestä lapsesta, ei saa tukea tutkimuksista.

 Homouden sairausluokitus on poistunut suomessa vasta 1981. Parannusta on kieltämättä syntynyt paljon muutamassa vuosikymmenessä. Homot hyväksytään ja heillä on jo osittain samat oikeudet. Vuodesta 2009 asti, sisäinen adoptio on ollut laillinen myös homopareille. Tämä asia ihmetyttää minua suuresti, jos kerran homoseksuaaleista on vanhemmiksi toistensa lapsille, niin miksei heistä olisi vanhemmiksi ulkopuolelta adoptoidulle lapselle? . Monin tavoin on todistettu, että terveen ja niin sanotusti normaalin lapsen voi kasvattaa yhtä hyvin heteropari, yksinhuoltaja tai homoparikin. Tietenkin sateenkaariperheen eli kahden äidin tai kahden isän kasvattamalla lapsella on vaarana lasten toisilleen aiheuttama syrjintä ja kiusaaminen. Lasten keskuudessa erilaisuus on pahasta ja pienestäkin keksitään aihetta syrjiä ja kiusata. Mutta ei sekään ole minun mielestäni millään tavoin pätevä syy homoparien ulkoisen adoptio-oikeuden puutteeseen, sillä lapset ovat julmia toisilleen ja myös heteroparien lapsia kiusataan ja syrjitään.

 Myös homoseksuaalit ovat normaaleja ihmisiä, joilla on oikeus omaan perheeseen. Homouden poistuttua sairausluokituksesta jo hyvän aikaa sitten, homoseksuaalien tulisi saada täysin samat oikeudet kuin heteroillakin. Sillä kenestä kukakin pitää, ei saisi olla minkäänlaista vaikutusta ihmisen oikeuksiin. Homojen eriarvoisuus on suuri vääryys, joka täytyisi korjata. Homoseksuaalit ansaitsevat samat oikeudet kuin heterotkin!

1a

Tukea kirjoittamiseen

 Valitsin kurssin, koska minulla on vaikeuksia kirjoittaa essee-vastauksia ja muita pitkiä tekstejä. Toivon, että kurssi auttaa minua tekstin suunnittelun ja toteuttamisen kanssa. Sujuva tekstin kirjoittaminen on tärkeä taito, jota tarvitaan kaikkina lukiovuosina, varsinkin kirjoituksia varten on tärkeää opetella kirjoittamaan sujuvasti.

   Omat vahvuuteni kirjoittajana ovat kielioppi asiat. Vaikeuksia minulle tuottavat annetussa aiheessa pysyminen ja siitä laajasti kertominen. Vaikeuksia tuottavat myös luovat tehtävät. Kirjoitan harvoin vapaa-ajallani mitään.

   Kurssia varten suunniteltu tehtävälista vaikuttaa monipuoliselta ja sopivalta. Tarvitsen tukea kaikenlaisten tekstien kirjoittamisessa, joten minulle on varmasti hyötyä noin monen erilaisen tekstin kirjoittamisesta. Tehtävä määrä vaikuttaa aika suurelta, minua huolettaa, että minulla ei ole tarpeeksi aikaa kirjoittaa kaikkia tekstejä.

Runoanalyysi

Hectorin kappale Lumi teki enkelin eteiseen kappale on vuodelta 1973, albumilta Herra Mirandos.

Runon tunnelma on hyvin synkkä ja surumielinen. Runon tyttö josta alussa kerrotaan elää raskasta aikaa, hänellä on vaikeuksia sopeutua uuteen ympäristöön. Runossa verrataan useaan otteeseen veden mustuutta ajan synkkyyteen. Äiti pukeutuu mustiin ja pappi saa kahvia juodakseen, kun todennäköisesti tyttö josta aluksi kerrotaan kuolee.

      Runon puhuja on joku perheeseen kuuluva, hän puhuu selkeästi omasta äidistä ja isästä. Epäselväksi jää puhujan tarkempi henkilöllisyys. Runossa on hieman keskustelua, mutta se on suurimmaksi osaksi yksinpuhelua. Puhuja kertoo tilanteesta menneessä aikamuodossa. Kappaleen nimi Lumi teki enkelin eteiseen mainitaan uudestaan muutamia kertoja runon aikana.

      Runossa on muutamia kielikuvia, kuten esimerkiksi "soi huokaus kaupungin". Kaupungin huokaus tuo mieleeni kaupungin hälinän, johon kestää hetkisen tottua. Runo pyörii kuoleman ja maastamuuton ympärillä. Kuolema on yleinen aihe runoissa.

       Runo on jaettu seitsemään säkeistöön, joista suurimmassa osassa on neljä säettä. Muutamassa säkeistössä on viisi tai kuusi säettä. Runon alussa toistuu monesti veden ja ajan mustuus. Runon joka säkeistössä on käytetty loppusointuja. (163)