Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, ymmärrät muita (Tiede 8/2012)
Romaanien ja novellien lukeminen vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen sosiaalisissa tilanteissa. Tietotekstit eivät kehitä ihmistä sosiaalisia tilanteita varten samalla tavoin, kuin fiktiokirjallisuus. Tarinoiden päähenkilöihin samaistuminen voi kasvattaa suvaitsevaisuutta. Esimerkiksi jos päähenkilö on erilainen, seksuaalisen suuntautumisen tai ihonvärin kannalta ja lukijan annetaan ensin samaistua tähän henkilöön, ennen kuin erilaisuus paljastuu, lukijan suvaitsevaisuus voi kasvaa kun hän huomaa, ettei ihonväri tai seksuaalinen suuntautuminen vaikuta ihmiseen samalla tavoin kuin lukijan tuntemissa stereotypioissa.Lukemisella on monia positiivisia vaikutuksia. Tieteellisesti on todistettu, että lukeminen vähentää stressiä. Stressin vähentämiseen lyhyt lukuhetki on yhtä toimiva, kuin saman pituinen oman lempiohjelman parissa vietetty hetki. Lukiessa myös sanavarasto kehittyy, sillä puhekieli ei ole ollenkaan niin rikasta, kuin kirjoitettu kieli.
5500 vuotta sitten, näkö- ja kuuloaistien ja puhe- ja ajattelukyvyn yhteistyönä kehittyi lukutaito. Lukea voi monin tavoin, muun muassa joko vain "pintalukea" tai paneutua oikeasti lukemiseen. Paneutuessa lukemiseen lukija erittelee ja pohdiskelee lukemaansa verraten sitä tietoihinsa, toisin kuin pintalukija joka vain vastaanottaa tekstin eikä työstä sitä itse ollenkaan.
Otsikko on oikeanlainen. Aloitus kertoo hyvin asian ytimen. Teksti on hyvää ja sujuvaa eikä siinä ole otettu suoraan kopiointia pohjatekstistä. Pituus oli sopiva ei liian pitkä mutta asian ymmärtää tuosta pätkästä hyvin. N.157 sanaa, sopiva määrä. Ei ole hirveästi kerrottu Puttosen käyttämiä lähteitä. Kieli on sujuvaa.
VastaaPoistaKappalejako puuttuu se olisi helpottanut lukemista :)!
Pisteiksi antaisin kolmosen ! :)
Olen pitkälti samaa mieltä Wilman kanssa. Nyt kappalejakokin on paikallaan. Korottaisin siis pisteitä ainakin 4 1/2 pisteeseen.
VastaaPoista